Pientalot houkuttavat kehyskunnissa, palvelut pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien vetovoima perustuu asuntojen edullisempiin hintoihin ja pientaloasumiseen. Asunnon vaihdon yhteydessä kuluttajat etsivät viihtyisämpää ja palveluiltaan sopivampaa asuinympäristöä. Pääkaupunkiin muutetaan työn, palveluiden ja tapahtumien läheisyyden vuoksi. Tämä käy ilmi Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin pääkaupunkiseudun muuttajien motiiveja.

“Kehyskuntiin muutetaan ennen kaikkea halvemman ja väljemmän asumisen perässä. Palvelut puolestaan haetaan laajalta alueelta. Noin puolet pääkaupunkiseudulla muuttaneista ja kaksi kolmesta kehyskuntiin muuttaneista ei olisi todennäköisesti muuttanut nykyiselle asuinalueelleen, jos asuntojen hintataso pääkaupunkiseudulla olisi ollut alhaisempi”, tutkimuspäällikkö Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.

Peruspalvelujen saatavuus on etenkin lapsiperheille muuttopäätöksessä ratkaisevan tärkeää. Erityisesti esikaupunkialueiden ja lähiöiden palveluihin ollaan tyytymättömiä. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muutossa joka kymmenes oli muuttanut osaksi huonon alueellisen palvelutarjonnan vuoksi.

Kehyskuntiin muuttaneista vastaajista 60 prosentilla työmatkaan käytetty aika lisääntyi ja lähes 70 prosenttia kulki työmatkansa henkilöautolla. Kehyskuntiin muuttaneet kokivat liikkumismahdollisuutensa huomattavasti huonommiksi kuin pääkaupunkiseudun sisällä tai pääkaupunkiseudulla muuttaneet. Pääkaupunkiseutu osoittautui työmatkaliikenteessä selvästi kehyskuntia ekologisemmaksi muuton vaihtoehdoksi. Muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden keskimääräinen työmatka lyheni, kun taas pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin muuttaneiden työmatka piteni huomattavasti.

“Toiveiden mukainen asunto, toimivat liikenneyhteydet, asuinalueen rauhallisuus ja luonnonläheisyys korostuvat muita perusteluja enemmän uuden asuinpaikan valinnassa. Lapsiperheet muuttavat pääkaupunkiseudulta ympäristön pientaloalueille tai maaseudulle paitsi asumistason nostamiseksi myös päästäkseen turvallisempaan ja lapsille parempaan kasvuympäristöön”, erikoistutkija Helena Tuorila sanoo.

Kolmannes kehyskuntiin muuttaneista ei ollut löytänyt sopivaa asuntoa pääkaupunkiseudulta. Muuttovirtojen ohjaileminen edellyttäisi kunnilta valmiuksia yhteiseen asunto- ja palvelutuotantoon sekä kaavoitukseen.

“Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisen pienkerrostalo- ja rivitalotuotannon sekä asuntojen muunneltavuuden lisääminen ja ns. matalarakentamisen suosiminen vähentäisi lapsiperheiden muuttoa kehyskuntiin”, tutkija Jenni Väliniemi sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttovirtoja, jotka kohdistuvat muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle, tapahtuvat pääkaupunkiseudun sisällä tai suuntautuvat sieltä kehyskuntiin. Muuttojen suuntautumista, motiiveja ja taustaa kartoittaneeseen postikyselyyn vastasi syksyllä 2008 yli 1 300 (25–60-vuotiaita) vastaajaa. Tutkimusaineistoja kerättiin myös muuttaneille tehdyillä teemahaastatteluilla.

LISÄTIETOJA

• Tutkimuspäällikkö Hannu Kytö, p. 050 574 4839
• Erikoistutkija Helena Tuorila, p. 050 574 6249
• Tutkija Jenni Väliniemi, p. 050 574 4952

JULKAISUT

• Hannu Kytö, Jenni Väliniemi: Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa (pdf). Kuluttajatutkimuskeskus,
  julkaisuja 3/2009.
• Helena Tuorila: ”Löydettiin sopiva asunto” – Pääkaupunkiseudun muuttajien kokemukset uudesta asuinympäristöstä (pdf). Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 4/2009.

Palaa otsikoihin