Terveysvaikutteiseen ruokaan suhtaudutaan ristiriitaisesti

Suomalaiset kuluttajat uskovat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden edistävän terveyttä, jos tuotteet ovat tutkittuja ja valvottuja. Jokapäiväisen ruuan uskotaan silti vaikuttavan terveyteen enemmän kuin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, erikoistutkija Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo. Mari Nivan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden haltuunottoa käsittelevä väitöskirja tarkastetaan maanantaina 26.5. Helsingin yliopistossa.

Perinteinen terveellistä syömistä koskeva valistus korostaa ruokavalion kokonaisuutta. Terveysvaikutteisiksi eli funktionaalisiksi kehitetyt elintarvikkeet edustavat kuluttajille uudenlaista, aikaisemmasta poikkeavaa terveellisyyttä.
























”Suomalaiset kuluttajat luottavat pääosin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden turvallisuuteen. Luottamus ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Uusia tuotteita ja niitä koskevia tieteellisiä tuloksia ei pidetä aukottomina. Kuluttajat ovat arjen toiminnassaan luottavaisia, mutta pohdinnoissaan arvioivia ja kriittisiä”, Mari Niva sanoo.

Niva toteaa, että kuluttajat ottavat terveysvaikutteiset elintarvikkeet arjessaan haltuun yhtäältä käsitteellisesti, toisaalta käytännöllisesti. Käsitteelliseen haltuunottoon liittyvät terveysvaikutteisia elintarvikkeita koskevat pohdinnat, mielipiteet ja epäilyksetkin, käytännölliseen haltuunottoon puolestaan tuotteiden käyttö ja arkiset kokemukset niistä. Haltuunottoon sisältyy monia keskenään ristiriitaisia ulottuvuuksia, sekä hyviä kokemuksia, epäilyjä, hyväksyntää että kyseenalaistamista. Tällaiset ristiriidat ovat osa kuluttajien arkista kokemusmaailmaa, jossa arjen rutiinit eivät aina kohtaa toiveita ja ideaaleja.

Kuluttajien näkemykset terveysvaikutteisista elintarvikkeista kytkeytyvät heidän muihin ruokaa ja syömistä koskeviin käsityksiinsä ja toiveisiinsa. Nivan mukaan kuluttajat tuntevat terveellisen syömisen ohjenuorat, kuten monipuolisuuden, kohtuullisuuden ja tasapainoisuuden sekä rasvan, suolan ja sokerin käytön vähentämisen tärkeyden.

”Terveellisenä pidetään käsittelemätöntä, ei-teollista ruokaa, ja tuotekehityksen ja tieteellisen tiedon tuloksena syntyneitä terveysvaikutteisia elintarvikkeita on vaikea sovittaa tähän terveellisen ruoan ja syömisen ideaaliin”, Niva sanoo.  

Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttäjissä on monenlaisia kuluttajia. Erilaiset tuotteet houkuttelevat erilaisia kuluttajia, niin nuoria kuin iäkkäitä, miehiä kuin naisia ja korkeasti kuin vähän koulutettuja. Korkea koulutus liittyy varsinkin tavanomaista kalliimpien tuotteiden käyttöön. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttöä selittävät myös kuluttajien ruokaan ja terveyteen liittyvät näkemykset, käytännöt ja tavoitteet. Käyttö liittyy usein johonkin tiettyyn terveyspyrkimykseen, kuten kolesterolin alentamiseen. Käyttäjille ruoan terveellisyys on usein muutenkin tärkeää.

Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Vuonna 2002 tehtiin kysely, johon vastasi väestöä edustava otos suomalaisia (N = 1 210). Vuonna 2004 toteutettiin kahdeksan ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 45 kolesterolia alentavien levitteiden käyttäjää. Väitöskirja koostuu neljästä tieteellisissä lehdissä julkaistusta artikkelista sekä tuloksia arvioivasta yhteenvedosta.

LISÄTIETOJA
Mari Niva, puh. (09) 7726 7760, mari.niva@kuluttajatutkimuskeskus.fi

***

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija, VTM Mari Nivan kuluttajaekonomian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa maanantaina 26.5.2008 klo 10 (Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin auditorio, Snellmaninkatu 3).

Mari Nivan väitöskirjaa Consumers and the conceptual and practical appropriation of functional foods (Kuluttajatutkimuskeskuksen väitöskirjoja 3, 2008) voi tilata Kuluttajatutkimuskeskuksesta, puh. (09) 7726 7718 tai s-posti: eija.niiranen@kuluttajatutkimuskeskus.fi. Kirjan hinta on 28 euroa + postikulut. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta (ethesis.helsinki.fi) ja myöhemmin myös Kuluttajatutkimuskeskuksen Internet-sivuilta (www.kuluttajatutkimuskeskus.fi).  

Palaa otsikoihin